Omaisyhdistys eilen ja tänään

Viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana psykiatrisessa hoitojärjestelmässä on tapahtunut suuria muutoksia. 1980-luvulta lähtien psykiatrisia sairaalapaikkoja on vähennetty tuntuvasti ja vastuu sairastuneista on tämän myötä siirtynyt yhä enemmän avohoidolle sekä omaisille.
Muutos on merkinnyt muun muassa sitä, että moni potilas, joka aikaisemmin jäi pitkäksi aikaa sairaalahoitoon, palaa nykyisin omaistensa ja läheistensä pariin entistä nopeammin.

Tämä sinänsä myönteinen kehitys ei ole tapahtunut ongelmitta. Omaisille se on merkinnyt vastuun lisääntymistä jokapäiväisessä arkielämässä. Kun avohoidon resurssit eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa kuin sairaalapaikkoja on vähennetty, omaisista on tullut hoitojärjestelmän kannalta tärkeä lisäresurssi ja voimavara. Useimmat omaiset ovat kuitenkin joutuneet uuteen tilanteeseen ilman tarvittavia tietoja, taitoja ja tukea.

Näistä lähtökohdista sai alkunsa Psykiatristen Potilaiden Omaiset ry. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 15.2.1988 Sopimusvuoren työsalilla. Yhdistystä oli perustamassa 45 henkilöä. Mukana alusta lähtien oli joukko aktiivisia omaisia sekä mielenterveysalan ammattilaisia. Yhdistyksen hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Saara Saarelma, joka teki merkittävän työn omaistyön alulle saattamisessa sekä Tampereen seudulla että valtakunnallisesti.

Yhdistyksen nimi muutettiin vuonna 1994 Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:ksi. Tampereen yhdistys oli perustamassa myös Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:tä vuonna 1991. Keskusliitto on vuosien kuluessa vahvistanut oman paikkansa valtakunnallisena omaistyön kehittäjänä. Tällä hetkellä Keskusliittoon kuuluu 20 jäsenjärjestöä.

Alkuperäiselle toimialueelle kolme uutta yhdistystä

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n toimialue oli aluksi laaja käsittäen Pirkanmaan, Keski-Suomen, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan. Vuosien kuluessa näille alueille on perustettu omat yhdistykset. Vuodesta 2001 alkaen yhdistyksen toimialueena on ollut Pirkanmaa. Toimialueeseen kuuluu kaikkiaan 28 Pirkanmaan kuntaa, joissa asukkaita on yhteensä noin 476 000. Yhdistykseen palkattiin vuonna 2003 aluetyöntekijä, joka kehittää omaistyötä alueella yhteistyössä Pirkanmaan kuntien mielenterveystyön toimijoiden kanssa. Yhdistys ylläpitää pirkanmaalaisista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista koostuvaa yhteyshenkilöverkostoa, johon kuuluu tällä hetkellä noin 1400 ammattilaista. Verkostolle lähetetään säännöllisesti tietoa yhdistyksen toiminnasta ja vuosittain järjestetään myös useita koulutuksia.

Yhdistystoiminta lähti aluksi liikkeelle vapaaehtoispohjalta, mutta jo toisena toimintavuonna yhdistys sai Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta osa-aikaisen työntekijän palkkaamiseen. Vuosi vuodelta yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut ja toiminta laajentunut. Yhdistyksessä on tänä päivänä 1400 jäsentä. Toiminnan kehittäminen on mahdollistunut Raha-automaattiyhdistyksen myöntämien yleis- ja projektiavustusten turvin. Tällä hetkellä yhdistyksessä on työssä 13 palkattua ammattilaista ja noin 30 aktiivista vapaaehtoistyöntekijää vertaisryhmien ja virkistystoiminnan ohjaajina sekä kokemusasiantuntijoina.

Hämeenpuiston kaksiosta kahteen kerrokseen keskustassa

Yhdistys vuokrasi ensimmäisen toimitilansa vuonna 1989 Tampereen keskustasta osoitteesta Hämeenpuisto 33. Silloinen toimitila käsitti toiminnanjohtajan työhuoneen sekä ryhmätilan ja keittiön käyttömahdollisuuden. Vuonna 1995 yhdistys muutti uusiin toimitiloihin Iideshoviin yhdessä Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry:n sekä Tampereen seudun mielenterveysyhdistys Taimin kanssa. Iideshovin toimintakeskuksen perustaminen oli koko 1990-luvun alun ollut yhdistysten yhteinen unelma, jonka eteen tehtiin paljon työtä. Uuden toimintakeskuksen avarat tilat tarjosivat hyvät mahdollisuudet yhteistyölle ja omaistoiminnan kehittämiselle.

Uusien projektien myötä toiminta kehittyikin nopeasti, joten viidessä vuodessa Iideshovin tilat kävivät ahtaiksi. Vuonna 2001 yhdistys muutti Vakuutusyhtiö Turvalta vuokrattuun toimitilaan Tampereen keskustaan osoitteeseen Hämeenkatu 25 A 3. krs. Työntekijämäärän lisääntyessä nämäkin tilat kävivät ahtaiksi, joten vuonna 2003 yhdistys vuokrasi lisätilaa saman talon 6. kerroksesta. Toimipaikaksi valittiin Tampereen keskusta, koska haluttiin saada joukkoliikenteellisesti helposti saavutettavat toimitilat. Tämä ratkaisu on osoittautunut hyväksi ja näissä tiloissa toimitaan edelleen.

Vertaistukea, tietoa ja virkistystä

Jo alusta alkaen yhdistyksen keskeisenä toimintamuotona ovat olleet omaisten neuvontapalvelut ja vertaisryhmät. Nämä toiminnat ovat tänäkin päivänä yhdistyksen keskeisiä perustoimintoja. Keskustelu ja kokemusten vaihto auttavat omaisia huomaamaan, etteivät he ole yksin ongelmineen. Jokapäiväisiin arkielämän pulmiin voi tiedon ja vertaistuen avulla löytää uusia ratkaisuja.

Neuvontapalveluja on viime vuosina kehitetty siten, että osa palveluun käytettävästä ajasta varataan ajanvarausasiakkaille ja osa ilman ajanvarausta tuleville. Neuvontapalvelussa työskentelee aukioloaikoina yksi yhdistyksen palkatuista työntekijöistä. Yhdistystä on pyritty pitämään ns. matalan kynnyksen paikkana, johon omaisten on helppo tulla ja jossa omaisten on helppo puhua asioistaan.

Työntekijän ja asiakkaan välistä suhdetta voidaan kuvata ns. tasavertaisena yhteistyösuhteena. Vertaisryhmätoimintaa on kehitetty siten, että osa ryhmistä on avoimia keskusteluryhmiä ja osa ns. koulutuksellisia ryhmiä, joissa edetään kullekin ryhmälle ennalta laadittujen teemojen ja tavoitteiden mukaisesti. Omaisyhdistyksen muita toimintamuotoja ovat olleet muun muassa asiantuntijaluennot ja koulutuspäivät sekä yleisöluennot. Yhdistys on järjestänyt myös monipuolista virkistystoimintaa kuten tuettuja lomia, retkiä ja muita omaisten virkistystapahtumia.

Vertaistuki on yhdistyksen alusta lähtien toteutunut myös sillä tavalla, että vapaaehtoiset omaiset ovat toimineet keskusteluryhmien ohjaajina. Vapaaehtoistoimintaa on kehitetty 1990-luvulta lähtien. Viime vuosina yhdistys on järjestänyt vuosittain vapaaehtoistoiminnan peruskoulutusta ja jatkokoulutusta. Vapaaehtoistoimijoille on laadittu käsikirja työn tueksi. Vapaaehtoistyöntekijöille maksetaan myös pientä rahallista korvausta sekä järjestetään työnohjausta.

Omaistyötä kehitetty projektien avulla

Yhdistyksen ensimmäinen projekti Oikea tuki oikeaan aikaan toteutettiin vuosina 1996-1999. Tämän projektin avulla kehitettiin mielenterveyspotilaiden omaisille ja läheisille tukitoimia, joihin kuuluivat muun muassa omaisten ryhmät ja sopeutumisvalmennuskurssit. Projektista saatujen kokemusten pohjalta omaisten ja läheisten tukimuotojen kehittämistyötä jatkettiin vuosina 1999-2004 toteutetun Mielenterveyspotilaiden perheiden ja läheisten Sopeutumisvalmennus (SOPU) –projektin myötä. Kyseisen projektin ensisijaisena tavoitteena oli kehittää ja arvioida mielenterveyspotilaiden perheille ja omaisille tarkoitettuja perhe- ja omaiskursseja.

Vuosina 2001-2003 toteutettiin Totta vai tarua –projekti, jonka tavoitteena oli mielenterveystietouden jakaminen toisen asteen oppilaitoksiin. Projektin tarkoituksena oli antaa nuorille, heidän vanhemmilleen ja opettajilleen tietoa mielenterveyden häiriöistä ja niiden hoidosta sekä vähentää mielenterveyspotilaisiin ja heidän omaisiinsa kohdistuvia kielteisiä asenteita. Projektin aikana kehitettiin ja arvioitiin uusia toimintamuotoja mielenterveyteen liittyvän valistus- ja asennetyöhön sekä pyrittiin edistämään vakavien mielenterveyden häiriöiden varhaistunnistusta ja varhaista hoitoon hakeutumista. Projekti jatkui vuonna 2004 osana sopeutumisvalmennus (SOPU) –projektia.

Sopeutumisvalmennustoimintaa ja nuorten omaisten tukitoimia on jatkettu vuodesta 2005 alkaen yhdistyksen perustoimintana. Näille toiminnoille Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt kohdennetun toiminta-avustuksen. Sopeutumisvalmennustoiminnassa omaisten kurssitoimintaa on kehitetty siten, että se vastaisi mahdollisimman hyvin omaisten tarpeita. Osa kursseista on tietoa ja ongelmanratkaisutaitoja edistäviä kursseja ja osa virkistystä ja voimavaroja tukevia kursseja. Kaikilla kursseilla tärkeänä kurssilaisia yhdistävänä tekijänä on vertaistuki. Viime vuosina kurssien kestoaikaa on muutettu siten, että viiden päivän yhtämittaisista peruskursseista on luovuttu ja vastaavasti lisätty kursseihin sisältyvien tapaamiskertojen määrää. Seurantatapaamiset mahdollistavat omaisten pidempiaikaisen tuen ja lisäävät tunnetta, että minusta pidetään huolta. Nuorten tukitoimissa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Vuosittain valitaan tietyt oppilaitokset, joissa paneudutaan omaisasioihin yhteistyössä oppilaiden ja heidän vanhempiensa, opettajien sekä muun koulun henkilökunnan kanssa. Nuorten tukitoimissa yhtenä keskeisenä tuettavana ryhmänä ovat myös vanhemmat, joiden lapsi tai nuori on sairastunut psyykkisesti.

Vuosina 2002-2004 yhdistys oli mukana omaisyhdistysten Euroopan liiton, European Federation of Associations of Families of Mentally Ill People (EUFAMI), organisoimassa Prospect –projektissa. Projektiin osallistui kaikkiaan 16 jäsenjärjestöä 12 eri Euroopan maasta. Projektin tavoitteena oli kehittää koulutuspaketit sisältöineen kolmelle kohderyhmälle: omaisille, mielenterveyskuntoutujille ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Projektissa kerättiin koulutusmateriaali, jota käytetään em. kohderyhmien koulutusryhmissä. Yhdistyksestä on ollut mukana Prospect –projektin kansainvälisissä koulutuksissa omaisia, mielenterveyskuntoutujia ja ammattilaisia. Prospect –koulutusryhmätoiminta on lähtenyt hyvin alulle Pirkanmaalla ja myös valtakunnallisesti yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n kanssa.

Vuoden 2006 keväällä aloitettiin nelivuotinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Vertaistuki omaisryhmissä –tutkimusprojekti. Vertaistukiryhmät on yksi keskeisistä psyykkisesti sairastuneiden omaisille tarjotuista tukimuodoista. Täten käytännön kautta on syntynyt käsitys siitä, mitä vertaistuki on. Vähemmän kuitenkin tiedetään siitä, mitkä ovat vertaistuen merkitykset omaisille ja siitä miten ja millaisten vuorovaikutusprosessien kautta vertaistuki rakentuu ryhmäläisten kokemukseksi. Vuosina 2006-2009 toteutettavassa projektissa tehdään tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää erityyppisten omaisten ryhmien vaikuttavuutta ja kuvata vertaistuen kokemusta ja prosessia.

Tukea vauvasta vaariin

2000-luvulla yhdistyksen toimintoja on kehitetty siten, että tuetaan kaikenikäisiä omaisia. Uusien projektien myötä on kehitetty tukitoimia lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille.

Vuosina 2002-2007 toteutettiin viisivuotinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Lapselle lapsuus –projekti, jonka tavoitteena oli kehittää tukitoimia lapsiperheille. Kun joku perheenjäsenistä sairastuu psyykkisesti, perhe kohtaa ja joutuu voittamaan monenlaisia vaikeuksia. Tavoitteena oli kehittää erityisesti lapsiperheille suunnattuja tukimuotoja, joiden tarkoituksena on auttaa koko perhettä selviytymään vanhemman sairastuessa psyykkisesti. Projektissa kehitettiin ja arvioitiin lapsiomaisten selviytymistä tukevaa toimintaa, kuten lasten ryhmätoimintaa, vanhempien omaa jaksamista ja vanhemmuutta tukevaa toimintaa, lapsiperheille kohdennettua sopeutumisvalmennus- ja virkistystoimintaa sekä ammattilaisille suunnattua lapsiomaiskoulutusta. Projektin tavoitteena oli luoda kattava suomalainen tukimalli, jolla voidaan tukea koko perhettä selviytymään vanhemman sairastuessa psyykkisesti.

Osa projektissa kokeilluista tukimalleista on otettu käyttöön sekä julkisella sektorilla että muissa järjestöissä. Tällaisia tukimalleja ovat muun muassa Lasten ja vanhempien ryhmä –malli sekä William Beardsleen mallin mukainen psykoedukatiivinen perheohjausmalli. Projektin päättymisen jälkeen lapsiperheiden tukitoimintaa jatketaan yhdistyksessä lähinnä perheille järjestettävän loma- ja virkistystoiminnan sekä perhekurssitoiminnan muodossa.

Vuosina 2003-2008 toteutettiin viisivuotinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Ikäihmiset ja mielenterveys –projekti, jonka ensisijaisena tavoitteena oli kehittää ja arvioida uusia erityisesti mielenterveysongelmista kärsivien ikäihmisten omaisille ja läheisille sekä ikääntyville omaisille suunnattuja tukimuotoja. Projektin tavoitteena oli myös antaa tietoa ammattilaisille ja päättäjille mielenterveysongelmista kärsivien ikäihmisten ja heidän omaistensa asemasta ja tarpeista niin henkisen hyvinvoinnin kuin sosiaalisen oikeusturvan osalta.

Yhtenä projektin tuotoksena syntyi ajatus uudenlaisesta perheohjauksen mallista, joka on integroitavissa ikäihmisten kotihoitotyöhön. Tähän liittyen käynnistettiin keväällä 2008 nelivuotinen Koto-projekti, jonka tavoitteena on tukea iäkkäiden omaisten ja heidän psyykkisesti sairastuneiden läheistensä hyvinvointia ja arjessa selviytymistä. Projektissa kehitetään ja arvioidaan avokuntoutuksena toteutettavaa ennaltaehkäisevää perheohjausta iäkkäiden omaisten tukimuodoksi. Tavoitteena on myös luoda alueellinen omaisten vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminnan malli. Projekti toteutetaan yhteistyössä Tampereen ja Nokian kaupunkien sekä Ruoveden kunnan kanssa. Tavoitteena on, että yhteistyössä kunnissa toimivien vanhustyön ammattilaisten kanssa luodaan toimiva perheohjausmalli kotona asuvien iäkkäiden omaisten ja heidän sairastuneiden läheistensä tueksi.

Omaisyhdistyksestä aktiivinen vaikuttaja

Suoraan omaisille suunnattujen tukitoimien kehittämisen lisäksi yhdistys toimii omaisten etujärjestönä. Tulevaisuuden visio on, että yhdistys on entistä tärkeämpi ja alueellisesti merkittävämpi aktiivinen vaikuttaja, joka toiminnallaan tukee omaisten ja heidän sairastuneiden läheistensä selviytymistä ja hyvinvointia. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyö on ollut keskeisenä painopistealueena viime vuosina ja myös jatkossa. Tämän tehtävän suunnittelua ja toteutusta tukee vuonna 2004 perustettu edunvalvonta- ja vaikuttamistyöryhmä, jossa on mukana yhdistyksen työntekijöitä ja hallituksen jäseniä. Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on myös viime vuosina ollut ja tulee jatkossakin olemaan aluetyön kehittäminen Pirkanmaalla. Tavoitteena on perustaa Pirkanmaan kuntiin ja seutukuntiin omaistoiminnan neuvottelukuntia ja sitä kautta ulottaa omaistoiminta kaikkiin Pirkanmaan kuntiin.

Omaishoidontuki ja muut omaishoitoon liittyvät asiat ovat herättäneet keskustelua viime vuosina. Nämä ovat asioita, joista puhutaan yhä enemmän niin eduskunnassa kuin myös paikallistasolla kunnallisissa luottamuselimissä. Omaiset tekevät todella merkittävää työtä kantaessaan huolta sairaasta läheisestään ja usein vielä oman terveytensä kustannuksella. Tutkimuksillakin on todettu, että kuormittavissa elämäntilanteissa olevien omaisten riski sairastua masennukseen on lisääntynyt. Tämä on asia, jota omaisyhdistysten tulisi tuoda julki entistä laaja-alaisemmin. Omaisten ääni tulisi saada kuuluville. Omaisten asema on tunnistettu ja tunnustettu, mutta paljon on vielä tehtävä, että päästään käytännön tukitoimissa tasolle, joka tyydyttää omaisia ja heidän sairastuneita läheisiään niin taloudellisesti kuin henkisestikin.

Yhdistyksen toiminta on ollut tavoitteellista ja määrätietoista koko 20-vuotisen historian ajan. Vuosien varrella toiminnassa on ollut mukana monia aktiivisia ihmisiä. Toivottavasti sama tekemisen riemu ja yhdessä tekemisen meininki jatkuu seuraavat kaksikymmentä vuotta eteenpäin. Kiitokset omaisille, työntekijöille, vapaaehtoistyöntekijöille, hallituksen jäsenille, opiskelijoille, yhteistyökumppaneille ja kaikille muille yhdistyksen toiminnassa mukana olleille.

Tampereella 28. elokuuta 2009

Oili Huhtala
toiminnanjohtaja

Sivun alkuun